Heti alkuun on todettava, että en ole ammattiurheililija, en edes urheilija. Noin seitsemän vuotta sitten aloitin juoksuharrastuksen terveenä ihmisenä. Ensimmäiset viisi vuotta juoksi terveenä ja näiden vuosien aikana tuli juostua muutama puolimaraton sekä täysimittainen maraton. Viimeiset kaksi vuotta olen harrastanut juoksua IBD-sairaana. Haavainen paksusuolentulehdus on hankaloittanut tavoitteelista juoksuharrastusta ja estänyt mm. osallistumisen Tukholman maratonille.
IBD:stä huolimatta olen kuitenkin juossut puolimaratoneja ja jopa muutaman täysimittaisen maratonin. Ehkäpä suurimpia ongelmia on pitää harjoittelu maltillisella tasolla, elimistöä ei pidä kuormittaa liikaa. Toinen ongelma on hiilihydraattien nauttiminen. Juoksu on kestävyyslaji, joka kuluttaa hiilareita ja vastaavasti hiilarit ruokavaliossa aiheuttavat itselläni helposti suolisto-ongelmia.
Tietysti aktiivivaiheet ovat merkittävä ongelma. Silloin ei pysty harjoittelemaan, saati osallistua massatapahtumiin. Sairauden aktiivivaiheessa voi helposti olla yli kymmenen vessakäyntiä päivässä, ripulin yhteydessä poistuu nesteitä ja lisäksi juostessa elimistö kuluttaa nesteitä eli yhtälö on mahdoton. Minulla kortisonikuurit ovat auttaneet aktiivivaiheessa ja lääkkeen myötä olen päässyt juoksupoluille takaisin. Olen huomannut, että kortisoni nostaa sykkeitäni ainakin juostessa noin 15 yksikköä tai syynä voi tietysti olla pidempi tauko liikunnassa. Kun treenit pääsevät jatkumaan ja viikottain kortisoniannostuksesta putoaa 5 mg pois, niin sykkeet alkavat laskea.
Haavainen paksusuolen tulehdus ei ole kuitenkaan este liikunnalle ja jopa ammatikseen voi urheilla. Tämän ovat todistaneet mm. Raimo Helminen ja Teemu Ramstedt. Ei tietenkään voi sanoa, että kaikki pystyvät sairaudesta huolimatta urheilemaan mutta hyvin usein kyllä.
IBD:stä huolimatta olen kuitenkin juossut puolimaratoneja ja jopa muutaman täysimittaisen maratonin. Ehkäpä suurimpia ongelmia on pitää harjoittelu maltillisella tasolla, elimistöä ei pidä kuormittaa liikaa. Toinen ongelma on hiilihydraattien nauttiminen. Juoksu on kestävyyslaji, joka kuluttaa hiilareita ja vastaavasti hiilarit ruokavaliossa aiheuttavat itselläni helposti suolisto-ongelmia.
Tietysti aktiivivaiheet ovat merkittävä ongelma. Silloin ei pysty harjoittelemaan, saati osallistua massatapahtumiin. Sairauden aktiivivaiheessa voi helposti olla yli kymmenen vessakäyntiä päivässä, ripulin yhteydessä poistuu nesteitä ja lisäksi juostessa elimistö kuluttaa nesteitä eli yhtälö on mahdoton. Minulla kortisonikuurit ovat auttaneet aktiivivaiheessa ja lääkkeen myötä olen päässyt juoksupoluille takaisin. Olen huomannut, että kortisoni nostaa sykkeitäni ainakin juostessa noin 15 yksikköä tai syynä voi tietysti olla pidempi tauko liikunnassa. Kun treenit pääsevät jatkumaan ja viikottain kortisoniannostuksesta putoaa 5 mg pois, niin sykkeet alkavat laskea.
 |
| IBD-sairaudesta huolimatta juoksu sujuu! |
Kommentit
Lähetä kommentti