IBD-blogi

Kirjoittelin reilut kaksi vuotta sitten Remsima -lääkkeestä  joka on siis biologinen lääke jota käytetään mm. haavaisen paksusuolehtulehduksen hoitoon. Lääke on tuoteselosteen mukaan kasvatettu hiiren hybridoomasoluissa. Tiputuksissa monesti mietinkin, että onko minun lääkkeeni vuoksi jouduttu teurastamaan hiiriä joiden soluissa annokseni on kasvatettu. Hoitajakaan ei tiputuksissa osannut sanoa, että miten lääke oikeastaan valmistetaan. Luin tänään artikkelin molukkirapujen veren hyödyntämisestä lääketieteellisissä tutkimuksissa. Se vaatii ravun pyydystämisen, veren lypsämisen jonka jälkeen rapu vapautetaan takaisin mereen. Litrahinta on 15 000 euroa. Juttu tästä löytyy Hesarin sivuilta. Edellä mainitusta artikkelista tuli mieleen Remsima lääkkeen tuottaminen hiiren soluissa. Laitoin kysymykseni Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimealle josta minulle vastattiin hetkessä. Remsima kuten monet muutkin biologiset lääkkeet tuotetaaan elävissä soluissa. Nämä solut on aikoi

IBS JA IBD menevät kovin usein sekaisin. Kummassakin tapauksessa suolisto aiheuttaa henkilölle ongelmia ja lisäksi englanninkielisist sanoista tuleva lyhenne on samankaltainen. Siinäpä ne yhtäläisyydet olivatkin, mutta eroja löytyy huomattavasti enemmän. Merkittävin ero on, että IBD on sairaus ja IBS toiminnallinen vaiva joka on vaaraton. Itse sairastan Colitis ulcerosaa eli haavaista paksusuolentulehdusta joka on yksi IBD-sairauksista. Toinen IBD-sairauksista on Crohnin tauti.   IBD lyhenne tulee sanoista inflammatory bowel disease eli suomeksi tulehduksellinen suolistosairaus. Kyseessä on siis sairaus joka todetaan tähytystutkimuksella. Suomeksi sanottuna, tähystyksessä suolesi näyttää sairaalta ihan maallikonkin silmillä. Käytännössä pönttöön tulee ripulia ja hyvin usein veristä kun sairaus on aktiivinen. Mitä jos vatsakivuista huolimatta suolistosi on tähystyksessä normaali? Silloin luultavasti saat määritykseksi ärtyvän suolen oireyhtymän koska suolistosta ei löydy m

Onkin kulunut pitkä aika edellisestä kirjoituksesta, siihen on selkeä syy. IBD-sairauteni saavutti vajaa vuosi sitten remission. Remissio on tila jossa sairaus on oireeton. Oireettomaan tilaan en päässyt ruokavalioilla, en biologisilla lääkkeillä, en Asacolilla ja eikä kortisonilääkityskään tuonut pitkäaikaista oireetonta jaksoa. Tilanne oli jo hankala, mietin olisiko edessä avanneleikkaus. Onneksi lääkäri vaihtui ja päätyi ehdottomaan uutta lääkkettä. Remissioon pääsin Pentasa lääkkeellä jota otan (1g tabletti) aamuin illoin. Tämä on mielestäni mielenkiintoista, vastaavanlainen lääke Asacol ei tuonut minkäänlaista helpotusta sairauteeni. Yksi pieni ero näiden kahden lääkkeen välillä on. Pentasa vaikuttaa suolen alkupäässä kun Asacol vaikuttaa suolen loppupäässä. Nyt vain pitää muistaa, että lääkkeeseen pitää luottaa! Monet päätyvät lopettamaan lääkityksen remissiossa koska olettavan sairauden olevan poissa. Usein lääkkeen lopetus johtaakin hetkeä myöhemmin remission päättymise