IBD-blogi

Itse olen ollut epäonnekas myös selän suhteen, se on kipuillut välillä enemmän ja välillä vähemmän viimeiset 10 vuotta. Kipuja on yleensä pari kertaa vuodessa ja kipujakso kestää viikkoja joskus jopa kuukausi. Pahimmillaan arkiaskareita on lähes mahdoton tehdä, pelkkä sukkien laitto jalkaan tuntuu mahdottomalta. Nukkuminenkin on vaikeaa. Toisinaan kipu säteilee jalkaan niin kovasti, että kesken yöllä pitää jaloitella tunti että kipu helpottaisi. Tavanomaisista kipulääkkeistä Panadol tai Burana ei ole oikeastaan mitään apua ja Mobilat ja Voltaren geelit täysin hyödyttömiä. Kuten edellisestä kuvauksesta voi päätellä, niin kyseessä ei ole pienet lihaskivut tai kolotukset vaan vaiva on pahimmillaan sietämätön ja vie kaiken huomion. Ja tuntuu ettei asialle ole selkeää ratkaisua. Jos menet ensimmäistä kertaa terveyskeskuslääkärille kertomaan selkäkivuista, niin todennäköisesti saat tulehduskipulääkettä, ehkä lihasrelaksanttia sekä toteamuksen että alaselkävaivat ovat todella yleisiä ja menev

Toisinaan olen huomannut, että sairauksista syytetään sairastunutta itseään. Omalta kohdaltani on muutamia esimerkkejä.  Otan esimerkiksi haavaisen paksusuolen tulehduksen joka ajoittain yleensä pahenee tai jopa muuttuu aktiiviseksi. Silloin ulkopuoliset saattavat pohtia syytä ja toisinaan saattaa tulla suoranainen syytös: "Joo ei se olut tee hyvää vatsallesi" tai "Varmaan olet syönyt liikaa pastaa, sun pitää syödä gluteenitonta" tai "Ei ihme, kyllä ne grilliruuat on rasvaisia ja ärsyttävät suolen". Astetta rajumpaa syyllistämistä voi olla lehtien kommenttipalstoilla, siellä tiedetään varmasti että olet liikaa syönyt teollista ruokaa ja sen vuoksi suolistosi on vammautunut. Oma vika, olisit syönyt kikherneitä. Toinen esimerkki on selkävaivat. Syyttämiseltä ei selviä vaikka olisi näyttää magneettikuvat välilevyn pullistumasta. Selkävaivainen voi olla vain laiska ihminen joka ei muista seistä, liikkua ja vahvistaa selkälihaksiaan. Kerran minulta kysyttiin, e

Kirjoitin viime vuoden lopulla munuaissyövästä. Ensimmäisessä osassa kävin läpi diagnoosin sekä leikkauksen. Pääset kirjoitukseen tästä: Munuaissyöpä osa1 . Ajattelin kirjoittaa vielä toisen osuuden eli tämän tekstin. Tässä käyn läpi toipumisen sekä ensimmäisen jatkokontrollin. Kotiutuminen osastolta Osastolla olin leikkauksen jälkeisen kaksi yötä, varsin lyhyen ajan. Kolmas yö olisi ehkä ollut paikallaan, mutta kotiin teki mieli ja toisaalta sille ei ollut estettä. Toipumiseen minulle kirjoitettiin kuusi viikkoa sairaslomaa, lisäksi kirjoitettiin resepti Klexane (kuukaudeksi) sekä särkylääkkeeksi Panadol 1g. Klexane määrättiin koska leikkauspotilailla on kohonnut riski saada veritulppa. Veritulpan ehkäisyä varten Klexane -piikki oli pistettävä päivittäin kuukauden ajan. Piikin pystyi siis itse pistämään ja jokaiselle päivälle oli oma kertakäyttöinen piikki jossa oli lääkeannos valmiina. Pistokohtana oli navan ympärys ja oli päivästä kiinni milloin pisto nipisti enemmän, mutta pistokse